Hallitus on pyrkinyt parantamaan etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä Suomessa. Työsopimuslakiin on tämän vuoksi tehty muutamia muutoksia, jotka koskevat muun muassa työsuhteen koeajan pituutta, määräaikaisia työsopimuksia ja työnantajan velvollisuutta ottaa takaisin töihin aiemmin tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomansa työntekijä.

Lain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajalla on todistustaakka määräaikaisuuden lainmukaisuuden perusteesta. Ketjusopimustilanteessa työnantajan tulee osoittaa laillisen perusteen olemassaolo kunkin määräaikaisen sopimuksen osalta. Jollei määräaikaisuudelle ole perustetta, niin työsopimus katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että työsopimus ei katkea määräajan loputtua vaan työnantajan tulee irtisanoa työntekijä, jolloin työnantajan tulee noudattaa lain tai työehtosopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja ja -perusteita.

Määräaikaisen työsopimuksen perustellun syyn vaatimukseen tuli poikkeus vuoden 2017 alusta. Työsopimuslain mukaan työnantajan tehdessä määräaikaisen työsopimuksen pitkäaikaistyöttömän kanssa, joka on ollut työttömänä työnhakijana vähintään 12 kuukauden ajan, ei määräaikaiseen työsopimukseen tarvitse olla perusteltua syytä, siinäkään tapauksessa, että työnantajan työvoiman tarve on pysyvää. Työsopimuksen enimmäiskesto ei saa olla tällaisessakaan tapauksessa ylittää yhtä vuotta.

Määräaikainen työsopimus voidaan sopia päättymään joko tiettyyn päivämäärään tai sopimalla tietty peruste määräaikaisen työsopimuksen päättymiselle. Perusteltuina syinä määräaikaiselle työsopimukselle voidaan pitää tietyn määrätyn työn, työkokonaisuuden tai lyhytaikaisen työn teettämistä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti. Jos työnantaja teettää jatkuvasti sinänsä erillisiä tai itsenäisenä pidettäviä töitä, voidaan katsoa, että työnantajalla toimintansa laajuuden vuoksi, ei ole silti oikeutta teettää tätä työtä määräaikaisella sopimuksella. Tällainen voi tulla kysymykseen esimerkiksi valtion tai kunnan ollessa työnantajana (KKO 2008:29).

Työnantajalla on niin kutsuttu työsopimusten ketjutuskielto eli työnantajalla ei ole oikeutta teettää työtä määräaikaisilla työsopimuksilla mikäli työvoiman tarve osoittautuu pysyväksi. Ketjutuskielto ei koske määräaikaisten sopimusten uusimista samojen osapuolten kesken silloin, kun työnantaja tarjoaa määräaikaiselle palkatulle sijaiselle uutta määräaikaista sijaisuutta. Sijaisuuksien ketjuttaminen sinänsä ei ole kiellettyä, mutta mitä useampia määräaikaisia sopimuksia tehdään samojen osapuolten välille, sitä vahvemmin kasvaa oletus työvoiman tarpeen pysyvyydestä. Mitään tarkkaa määräaikaisten sopimusten lukumäärää ei laissa eikä sen esitöissä mainita, mutta kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon sopimusten lukumäärä ja kesto.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsuhteen alussa alkavasta koeajasta. Koeajan pituus muuttui myös vuoden 2017 alussa. Nykyisen työsopimuslain mukaan koeaika voi olla korkeintaan kuusi kuukautta pitkä. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin vain korkeintaan puolet työsuhteen kestosta ja maksimissaan kuusi kuukautta.

Työnantajan irtisanoessa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla työsuhteen, on hänen tarjottava tälle työntekijä töitä, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymistä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt. Jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuoden ajan, niin takaisinottoaika kasvaa kuuteen kuukauteen.